kuva
NUUSKAMUIKKUSEN LAULU

Toven suhde elämään ja taiteen tekemiseen sai yhden ilmaisunsa Nuuskamuikkusen laulun sanoissa.

Mä vaeltelen metsissä varhain keväisin,
kun luonto näyttää silloin kauneimmalta.
On taivaan sini kuulas ja puhdas pilvikin,
maa henkäilee ja herää lumen alta.
Mä kuljen minne haluan ja itse päätän sen.
Mä soitan yöt ja päivät
kun muuta tahdo en.
en omistaa voi mitään, enkä mitään menettää.
Täytyy olla vapaa, kun etsii omaa sävelmää.

Mä kevätpuron juoksulle kauniin laulun teen
ja kuu saa kuulla hiljaisuuden kieltä.
Mä linnut kiedon harppuni herkkään säveleen
ja soinnuin hellin yksinäistä mieltä.
Vaan illan varjo tummenee ja hetki katoaa
ja kauneimmasta laulusta kiinni en mä saa.
Se kevään alakuloisuutta mielessäni soi
ja mietteet vapaan kulkijan kertoa vain voi.